YSTÄVÄKIRJAJUTTUJA

Lukemattomia kertoja olen käynyt läpi tavaroitani, vaatteitani ja kaikkia mahdollisia arkistoja pyörremyrskyn lailla karsien. Näistä pyyhkäisyistä huolimatta jäljelle on onneksi jäänyt muutaman laatikollinen ihan konkreettisia muistoja. Kymmenisen vuotta sitten muun muassa tokaluokkalaisen kaunokirjailemat tarinat ja äidin paikallislehdistä saksimat lehtileikkeet tuntuivat lähinnä ahdistavan noloille, mutta nykyään äitä arkistojen aarteita nimittäin nykyään jo varsin hupaisaa ja oikeastaan aika hellyttävää selailla. Kätköistä löytyy tietysti myös lukuisia eri vuosina rustattuja ystäväkirjoja, johon olen tietysti itsekin päivittänyt oman aukeamani säännöllisesti. Siis sekä omana itsenäni, että lukuisina alter egoinani, jota heppaleikkiemme mielikuvitusmaailmoissa edustin.

Palasin laatikolle tällä viikolla mielessäni tuottaa kysymysten pohjalta jälleen uusi, päivitetty ystäväkirjan sivu tänne blogiin ja verrata vierekkäin ala-asteikäistä ja nykypäivän Nelliä. Vaihtoehtojen runsaudesta huolimatta jouduin toteamaan, että nyt kyllä idea tarvitsee ehkä sittenkin hakea inspiraatiota ainakin kysymyksiin jostain muualta. Aika oli jälleen parantanut kokemusta, sillä eihän siellä ollut rustattuna edes mitään oikeasti säväyttävää. Puhelinnumerokin ihan sama kuin sillon ensimmäistä Nokialaista näpytyllessä! Tässä kuitenkin rajuimmat (suorat) lainaukset todisteeksi, että ollut tullut eleltyä aikamoista "elämää reunalla" jo vuodesta 1997.

"Minä toivon: Hevost ja että kaikki toiveni mitä toivon"

(Tykkään tästä, vaatimattomasti liikenteeseen!)

"Parhaat TV-ohjelmat: Huuma, Ratsailla ja rattailla, Luukusta lukaali"

(Ei oo totta, muistaako joku muukin katsoneensa Loren ja Jaskan lauantai-illan Huumaa?!)

"Paras kuulemani kappale: Se menee jotenkin Mä elän mun elämän, jätä mut rauhaan"

(No siis... Tämä ei taida kummempaa kommenttia kaivata 😂)

cats.jpg

Hartaiden selailuiden jälkeen päädyin lopulta valitsemaan blogeissa muutaman vuoden sisällä paljon kiertäneen kysymyspatteristoon, niin saadaan meikäläisestä hiukan päivitetympää tarinaa ja laajempaa esittelyä kehiin. Tai no, jokainen voi tehdä omat päätelmät, ovatko nämä hirveästi nyt sitten edes päivittyneet vuosien varrella. 

Nimeni on...  Nelli Henriikka Veijo

Jotkut tosin kutsuvat minua... Nepuksi tai Veijoksi. Koska jostain syystä olen keräillyt lähelleni ahkerasti muitakin Nellejä, on meidät perinteisesti erotettu sukunimillä. Jossain vaiheessa Veijo tapui myös muotoon Vexi, jota kyllä onneksi enää Vilma käyttää aktiivisesti. Aivan oma lukunsa ovat sitten sukulaisten käyttämät kutsumanimet, mutta niistä en pysy kartalla itsekään.

Olen syntynyt... Tapaninpäivänä 1997.

Pienenä olin varma, että minusta tulee... kampaaja. Myöhemmin harkitsin vakavasti myös eläinlääkärin uraa, mutta se pikku hiljaa hautautui vuosien varrelle, kun työstä alkoi saamaan paremman ja realistisemman käsityksen. 

Kolme parasta piirrettä minussa ovat... vastuullisuus, halu oppia ja ymmärtää asioita laajasti ja pitkäjänteisesti sekä ainakin omasta mielestä ihan terävä ja kattava itseilmaisu, joka harvoin jättää pulaan. 

Lähitulevaisuudessa suunnitelmiini kuuluu... kehittyä monipuolisesti sekä henkilökohtaisessa elämässä että ammatillisena minänä. Vielä pienemmässä skaalassa vastaisin, että suunnitelmissani on päästä takaisin kiinni treenirytmiin ja viettää pitkä viikonloppu Saksassa.

Suosikki kaupunkini on... edelleen Helsinki. Lisäksi olen tykännyt erityisen paljon myös Tukholmasta ja Oregonin Portlandista, jos mukaan lasketaan vain paikat, jossa olen viettänyt aikaa. 

Suosikkibiisini on... tällä hetkellä ehkä joku Alman tuoreen Heavy Rules Mixtapen biiseistä, sillä niitä olen Spotifyn tilastojen mukaan luukuttanut aika paljon viime aikoina. Tärkeä tunneside puolestaan on muodostunut esimerkiksi moniin Haloo Helsingin, Sian, Asteen ja Eppu Normaalin biiseihin. 

Suosikki ravintolani ja ruokani siellä on...  mahdoton valita, sillä tykkään ruoassa sopivasta vaihtelusta. Syön ravintolassa mieluusti jotain sellaista, jota en jaksa tai osaa tehdä kotona. Tähän kategoriaan kuuluvat monet kasvisruoat, itse leivotut leivät ja maustetahnat, joita löytyy mm. Sandrosta, Paulig Kulmasta, IPIstä ja Kinuskillasta. Toisaalta jos tähänkin vastaisi sen perusteella, mitä useimmin tulee syötyä ja missä, veisi ykkösijan tällä hetkellä varmaan Frankfurtin lentokentän italialainen, jossa tilataan yleensä kana-caesarsalaatti ja parmankinkkupizza, jotka sitten jaetaan surumielisessä hiljaisuudessa. Vaikka ruoka on paikkaan ja hintaan nähden kiitettävää, ei tämä ikinä ole mukava hetki, vaikkakin jotenkin kaikessa haikeudessaan kaunis. 

Suosikki juomani on... vesi, ehdottomasti. Hyvä kahvi ja haudutettu tee. Joskin näistä teetä menee enää harvemmin ja kahviakin vain aamuisin ja ehkä toinen kuppi jossain vaiheessa päivää. Hiilihapotettuja juomia juon enää todella harvoin, sillä nappaan kaikesta tällaisesta heti hikan, mutta jo vitsiksimme muodostunut saksalaisten taitama "mediumvesi" eli kevyesti hiilihapotettu vissy on kyllä hyvää. 

Suosikkisarjani juuri nyt... on vielä katsomatta. Olen nimittäin ihan varma, että Sillan uusin kausi on aivan yhtä hyvä kuin aiemmatkin, kunhan sen ehdin jossain vaiheessa katsoa... 

Suosikki kosmetiikkatuotteeni tällä hetkellä... Lidlin misellivesi! Ihan super hyvä ja edullinen tuote, joka toimii paremmin superherkällä hipiälläni, kuin yksikään aiempi enemmän tai vähemmän hutiin mennyt kokeilu! Kunniamaininnat myös kestosuosikeille: Kiko Milanon Ultimate Double Touch kaikenkestävät nestemäiset huulipunat (lompakkoystävällinen taivaanlahja), Herbinan herkän ihon kasvojenpuhdistusmousse (poikaystävänkin naamalla testattu) ja apteekista saatava Miniderm -rasva, jota olen käyttänyt kaikkeen jo yläasteikäisestä saakka (äiti lähetti tätä toiselle puolelle maapalloakin kun selvisi, kuinka korvaamaton tuote on kyseessä). 

Suosikkisovellukseni puhelimessani on... varmaankin WhatsApp, jonka kautta organisoin nykyään miltei koko elämäni. Viihdesovelluksista suosikki on visuaalisesti näyttävä Instagram. 

Matkalle pakkaan... aina ainakin korvatulpat, villasukat, juomapullon, sitä jo aiemmin mainittua perusvoidetta ja usein myös tuon nurkassa lojuvan pienen, vaaleanpunaisen faskiahierontapallon, jolla on sammutettu eräskin tulipalo pitkän kävelyn tai puuduttavan lentomatkan jälkeen. Ampukaa alas, olen auttamattoman käytännöllinen. 

Kotona, kun kukaan ei näe... tanssin. Paljon ja rajusti ympäri asuntoa muiden askareiden lomassa. 

Viimeisin sisustusostokseni... on varmaankin paitsinpannu viime perjantaina. Virallisesti se on ehkä kuitenkin keittiötarvike, mutta koska se menee vielä varastoon odottelemaan käyttöönottoa, lasketaan se varmaan sisutuselementiksi tässä vaiheessa.

Viimeisin WhatsApp viestini... on klassinen "mitä tuon kaupasta" -tiedustelu Marvinille.

Paras tapa tuhlata 50 euroa... on varmaan ruokaan tai muuhun elämykseen (lentolippuihin). Myös kehonhuoltoon sekä liikuntaan sijoitan mielellään rahaa.

Bravuurini keittiössä on... varmaan karjalanpiirakat, joita innostuin kokeilemaan jokunen vuosi sitten ensimmäistä kertaa. Myös mokkapalaresepti tuli aikanaan hiottua huippuunsa, kiitos koulun pullapäivien.

Perjantai-illan herkutteluja varten ostan kaupasta... pizza-aineet tai leivontatarvikkeet esimerkiksi pullaan. Yleensä siis tykkään leipoa tai kokata herkut itse, mutta jos täytyy turvautua kaupan antimiin herkuttelun suhteen, ovat Lohilon jäätelöt ja pakastekaapista löytyvät mutakakku aika vakkareita tilanteesta riippuen.